Lumimuutos

24/03/2024

Louhineva suojellaan

Pirkanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat päättäneet luonnonsuojella ennallistetun 82 hehtaarin Louhinevan Pirkanmaalla, Kuivasjärven valuma-alueella osana kansallista HELMI-ohjelmaa. Suo on maakunnan tärkeimpiä riekkosoita ja erittäin merkittävä Kuivasjärven vedenlaadun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja paikallisen monimuotoisuuden kannalta. Neva ennallistettiin ojitusten osalta 2019-2023. Ennallistaminen toi seutukunnalle myös investointeja. Suojelupäätös mahdollistaa hirvenpyynnin ja kylille tärkeän metsästyksen jatkumisen alueella.


Pirkanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat suojelleet maaliskuun alussa Parkanossa sijaitsevan Louhinevan. Rauhoitusalueen pinta-ala on 82 hehtaaria, kokonaisuudessaan neva on n. 90 hehtaarin kokonaisuus. Se on keskeinen osa Louhinevan suokokonaisuutta, johon sijoittuu suurin osa suon ojittamatonta osuutta. Louhineva on ojitetuilta alueilta lyhytkortista nevaa, muuttuma-asteilla olevia rämeitä ja varputurvekangasta. Ojittamaton alue on lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa. Suon vesitalous on muuttunut ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Ennallistamisella on kuitenkin palautettu vesitaloutta ja suon toimivuutta takaisin alkuperäiseksi.

Osana Pro Kuivasjärvi ry:n toteuttamia hankkeita alueella on tehty ennallistamistoimia, jolla suon vesitalous ja kasvillisuus pyritään palauttamaan luonnontilaiseksi ja säilyttämään riekonelinympäristö, jona alue on toiminut. Kokonaisuudessaan vuosien 2016-2024 aikana Kuivasjärven valuma-alueella on ennallistettu ja toteutettu laajoja kunnostustoimia. Louhineva on näistä toimista maantieteellisesti mittavin. Se pysäyttää kuormitusta yläpuolisilta alueilta ja turvaa omalta osaltaan Kuivasjärven pohjoispuolen kohenevaa tilaa. Myös muun muassa Salojennevan kosteikko, suurin lajissaan Pirkanmaalla (30 ha), sijaitsee Kuivasjärven alueella.

Pohjois-Pirkanmaalla esiintymisalueensa etelärajoilla esiintyvä, valtakunnallisesti vaarantunut riekko pesii Louhinevalla. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka vaatii avointa suota pesimäreviiriksi sekä sopivien suoalueiden riittävän tiheää verkostoa: riekko siirtyy harvoin yli viiden kilometrin päähän syntysuoltaan. Louhineva tunnetaan myös kapustarinnan, taivaanvuohen, nuolihaukan, kurjen ja silmälläpidettävän teerin elinympäristönä. Louhinevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä, ja neva muodostaa arvokkaan osan alueen suoverkostoa.

Tero Mustonen OSK Lumimuutoksesta toteaa, että ”Louhineva on Ylä-Satakunnan ja Kuivasjärven kannalta suurin pääosin ehjä suo. Siellä on riekon, haukan, kurkien ja muiden lintujen hyvä olla. Suojelu ja ennallistaminen, jossa kylien tarpeet on huomioitu vaikkapa metsästyksen osalta osoittavat, että ne ovat nykyaikaisia ja fiksuja askeleita eteenpäin. Ennallistaminen toi kymmenien tuhansien investoinnin alueen ennallistaneille urakoitsijoille. Kokonaisuuteen jää ’pieni tahra’ voimalinjan suojelemattomasta käytävästä suon keskelle, jonka samanaikaiset, useat tuulivoimahankkeet vaatinevat. Nyt onkin hyvä punnita, mikä on energiahankkeiden tasapainoinen kokonaisvaikutus samalle seutukunnalle, jossa on juuri saatu 1900-luvun vahinkoja korjattua. Kokonaisvaikutusta ei taida tietää kukaan tällä hetkellä.”

Lumimuutos

03/03/2024

Ensimmäinen kohde Sodankylästä mukaan

Takalan metsä ja suoalue on 100 hehtaarin Sodankylässä, Länsi-Lapissa ja se saatiin mukaan helmikuussa 2024. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Toisaalta kohdetta on 2010-luvulla hakattu useampia kuvioita.


Kohteella on avosuota ja vanhaa metsää, jossa on yli 165-vuotiaita puita. Takalan metsä ja suoalue on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue sekä porotalouden kannalta tärkeä alue. Takalan metsä ja suoalue tukee omalta osaltaan Näätävuoma-Sotkavuoman (FI1300604) Natura 2000 -aluetta, 10675 ha.
Näätävuoma-Sotkavuoman alue on laaja aapasuoalue. Suoyhdistymä on monipuolinen: karuja rämeitä, aukeita nevoja ja reheviä lettoja. Raasujärven ja Teikkualammen ympäristössä on vanhoja suoniittyjä samoin Näätävuoman länsilaidalla. Kuusikko-Näätäselässä on pienehkö soranottoalue. Näätäselän hakkaamattomissa metsissä on runsaasti lahopuuta. Alueella on yli 200-vuotiaita kuusikoita ja nuorempia lehtipuuvaltaisia metsiä.
Puustoisia soita on kaikkiaan 2370 ha, noin viidennes alueen pinta-alasta, ja lettoja 2380 ha, viidennes kokonaispinta-alasta.
Lähteitä ja lähdesoita on 3 ha ja metsäluhtia noin 100 ha. Näätävuoman-Sotkavuoman alue kuuluu eteläisen Peräpohjolan aapasoihin. Alueella pesii monipuolinen kahlaajalinnusto.

Lumimuutos

24/01/2024

Kuumunsuo avaa ennallistamisvuoden

Kuumunsuo Kuhmossa on 44 hehtaarin suo- ja metsäalue, jossa on paljon luontoarvoja jäljellä.


Kuumunsuo tukee omalta osaltaan metsäpeuran elinympäristöjä ja suo- sekä vanhan metsän monimuotoisuutta. Kuumunsuo on Jonkerinsalon EU Natura-alueen vieressä ja täydentää omalta osaltaan alueen monimuotoisuutta.

Lumimuutos

13/12/2023

Arktisen tilan raportti USAssa tiivistää ennallistamisohjelman tuloksia

Yhdysvaltain ilmatieteenlaitoksen NOAA:n vuosittainen Arctic Report Card tiivistää vuoden 2023 kalottialueen tilaa ja ääreistyvää säätä. Elpyvä maisema-ennallistamisohjelma on raportissa mukana.


Elpyvä maisema-ennallistamisohjelma on yksi raportin ratkaisuluvuista. Erityisesti suoluonnon ennalistaminen sekä saamelaismetsien rooli on raportissa nostettu avainrooliin. Ilmatieteenlaitoksen raportti päättää aktiviisen ennallistamisvuoden.

http://arctic.noaa.gov/report-card/report-card-2023/

Lumimuutos

29/11/2023

Metsähanhien koti, Valkeasuo ja yli 1000 hehtaaria kruunaavat ennallistamissyksyn

Elpyvä maisema-ennallistamisohjelman syyskausi on ohi. Yhteensä yli 1000 hehtaaria luontoa, mukaan lukien 500 hehtaaria luonnonsuojelualueita, laajensi kokonaisuutta merkittävästi. Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n avulla kansallisesti merkittävä Valkeasuon 456 hehtaarin kokonaisuus saatiin mukaan marraskuussa.


Elpyvä maisema-ennallistamisohjelman painopistealue jatkui Koitajoella tänä syksynä. Suurimpana käänteenä voidaan pitää kansallisesti merkittävän Valkeasuo-Ilajansuo-kokonaisuuden (456 ha) mukaansaamista. Valkeasuon alue on kansallisesti merkittävä, esimerkiksi metsähanhien pesimäalue. Maaostoja ja ennallistamista tuki Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n ilmastorahasto.

Suoraan Valkeansuon eteläpuolella, osana englantilaisen Endangered Landscapes-ennallistamisohjelman kokonaisuutta, Kaitoinsuo, Rahesuo, Haravasuo ja alueen muut kohteet ennallistettiin yhdessä Tornatorin mailla. Kokonaisuudessaan n. 850 hehtaaria Koitajoen suo- ja metsäluontoa saatiin mukaan toimien piiriin. Koitajoella luonnonsuojeltiin n. 200 hehtaaria elinympäristöjä ELY-keskuksen kanssa.

Saamelaismetsien ennallistamistoimissa yhteensä n. 150 hehtaaria luonnontilaisia kulttuurisesti merkittäviä kokonaisuuksia liittyi mukaan ja tämän lisäksi Altto-ojan ennallistamismetsä sekä Sevettijärven eroosiontorjuntahanke jatkuivat kohti kevättä 2024.

Kokonaisuudessaan Elpyvä maisema-ennallistamisohjelman syksyn toimien piirissä oli suoraan n. 1000 hehtaaria ennallistamiskohteita.

Lumimuutos

24/11/2023

Kahden vuoden ennallistamisponnistus ohi Kuivasjärvellä

Pro Kuivasjärvi ry ja Elpyvä maisema-ennallistamisohjelma ovat saaneet yhteensä n. 36,000 € ennallistamiskokonaisuuden valmiiksi Kuivasjärven valuma-alueella. Operatiivisesti hanke painotti pohjoisia ja luoteisia valuma-alueita - hankkeessa tehostettiin soidenennallistusta, kosteikoiden toimintaa, palautettiin luontaista virtaamaa ja Salojennevalla käsiteltiin osa Alkkian turvetuotantokeskittymän vesistä sekä toteutettiin ennen Kärppäjärveä vesiensuojelun tehostamistoimia.



Hankkeen operatiiviset toimet keskittyivät neljälle suunnalle:

- Louhinevan ennallistusalan patojen vahvistamista, suoennallistamista ja kuormituksen torjuntaa
- Alkkian turvetuotantokeskittymän kuormituksen torjumista ennen Kärppäjärveä
- Latvavesien n. 3 hehtaarin kosteikon päivitys ja tehostetut toimet
- Kärppäluoman lietealtaan kunnostus ja vesitaloudellinen ennallistus

Pro Kuivasjärvi ry tarkastelee vuoden 2024 painopistealueita talven mittaan. Hanke sai osittaista rahoitusta ELY-keskuksen vesienkunnostusrahoituksesta.

http://www.lumi.fi/2023/11/kahden-vuoden-ennallistamisponnistus-ohi-kuivasjarvella/

Lumimuutos

30/10/2023

Onkamojärvien kunnostus YLE:llä

Onkamo-järvien kunnostus ja työpaja ovat olleet tänään esillä YLE:llä.


Lokakuussa järjestetty laaja Onkamo-seminaari kokosi sekä mediaa, että kyläläisiä Tohmajärven ennallistamiskeskukselle. Tänään YLE on julkaissut asiasta kansallisen uutisen.

https://yle.fi/a/74-20055292

Lumimuutos

04/09/2023

Merkittävä suokokonaisuus Seinäjoelta avaa ennallistamissyksyn

Seinäjoen Karvasuo, yhteensä 276 hehtaaria, on saatu mukaan Elpyvä maisema-ennallistamisohjelmaan. Karvasuo on pitkään ollut suojelun ja ennallistamistoimien tavoitteena seutukunnalla.


Karvasuo on osa yhteensä 1200 hehtaarin suokokonaisuutta, jossa myös Seinäjoen kaupunki, ELY-keskus ja muut tahot ennallistavat ja ovat suojelleet tärkeää elinympäristökokonaisuutta. Karvasuolla tavataan muun muassa ilves, saukko ja muita nisäkkäitä, harvinaisia pussikoi-, perhos-, sudenkorento- ja kasvilajeja.

Karvasuo on mittakaavaltaan ja sijainniltaan Elpyvä maisema-ohjelman merkittävimpiä kokonaisuuksia. Osarahoitus kohteen saamiseksi mukaan saatiin Saksan luonnonsuojeluliitto NABU:n Climate Fund-ilmastorahastosta. Tavoitteena on kohteen luonnon suojeleminen vuoden 2023 aikana.

Lumimuutos Osuuskunta

23/08/2023

Koitajoen ennallistamishanke etenee vauhdilla - tervetuloa talkoilemaan Haravasuolle 28.8.

OSK Lumimuutoksen koordinoima Koitajoen laaja ennallistamishanke lähestyy puoliväliään. Tavoitteena on saattaa 1000 hehtaaria soita parempaan tilaan, kunnostaa vaelluskalojen elinympäristöjä sekä vahvistaa kulttuuriperintöä. Vuoden 2023 aikana on saatu jo satoja hehtaareja työn alle. Valkeajoella ja Suomujoella vaelluskalojen kutualueita ja elinympäristöjä ennallistetaan vielä tämän syksyn aikana.


Ala-Koidan kylällä on tuettu harvinaista jokinuottausta ja saatu aikaan kokonaan uusi jokinuotta sekä kehitetty nuorempien kalastajien nuottaustaitoja mestari-kisälli-toiminnalla. Hankkeen tutkimustoimilla on osoitettu elohopean kertymistä ja kulkua ojitetuilta aloilta vesistöön, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti erityisesti petokaloihin ja sitä kautta myös ihmiseen.

Maanantaina 28.8.2023 kokoonnutaan Tornatorin omistamalle Haravasuolle, missä tehdään lapiotyönä laaja-alaisia ennallistamistoimia, joiden vaikutukset ulottuvat 250 hehtaarin suoalalle. On täysin poikkeuksellista, että näin valtava suokokonaisuus pyritään saattamaan takaisin kohti luonnontilaa konetyön sijaan käsivoimin.

Työ on fyysisesti raskasta. Mitään ei kuitenkaan tarvitse osata etukäteen, ja talkoopäivään voi lähteä ihan vain katselemaan ja kokeilemaan, ilman suorituspaineita. Ota mukaan oma lapio, jos sellainen löytyy.

Valmista ei tule yhdessä päivässä, eli lapiointi jatkuu todennäköisesti seuraavina päivinä. Maanantain talkoiden lopuksi katsotaan säiden ja ihmisten innostuksen ja jaksamisen pohjalta tarkempia aikatauluja.

Talkoolaisille tarjotaan ruuat. Ilmoittauduthan etukäteen osoitteeseen tiedotus@lumi.fi ja kerro samalla mahdollisista ruokarajoitteista. Voit myös laittaa viestiä, jos et pääse paikalle 28.8., mutta olisit kiinnostunut osallistumaan jonakin toisena päivänä. Saapumisohjeista ja varustautumisesta laitetaan sähköpostia vielä lähempänä. Pidetään toistaiseksi säävaraus.

Lumimuutos

10/07/2023

Osuuskunta Lumimuutos tukee Mekrijärven Sissolan kunnossapitoa

Osuuskunta Lumimuutos ja Sissosten Sukuseura ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Osuuskunta Lumimuutos tukee Mekrijärven Sissolan pihapiirin ja rakennusten kunnossapitoa ja sitä kautta turvaa kulttuuriperinnön säilymistä tuleville sukupolville.


Sissola on ainoa Suomessa alkuperäisellä paikallaan säilynyt runonlaulajan pihapiiri. Simana Sissosen rakensi Sissolan pirtin 1800-luvun alussa. Häntä pidetään yhtenä parhaista runonlaulajista.

Ilomantsin kunta osti pirtin valtiolta 2016 ja lahjoitti sen edelleen Sissosten sukuseuralle. Sukuseura käynnisti välittömästi kriittiset korjaukset ja uusi rakennusten pärekatot Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön ja Vaara-Karjalan Leader ry:n tuella. Sissola on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Osuuskunta Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen sanoo, että Sissolassa toteutettava yhteistyö sopii hyvin Koitajoki-ohjelman ytimeen, koska Megrijärvi ja sen alue on joen ydinseutua. Sissolan tuki on ensiarvoisen tärkeää.

Sissosten sukuseuran puheenjohtaja Jaakko Hamunen kiittelee Osuuskunta Lumimuutosta ympäristöasioiden edistämisestä ja sanoo sopimuksen ja sen myötä saatavan tuen olevan aivan korvaamaton apu Sissolan pihapiirin ja rakennuskannan säilymisessä tuleville sukupolville.

Osuuskunta Lumimuutos on voittoa tavoittelematon pohjoiskarjalainen osuuskunta, joka työskentelee Koitajoen kulttuuriperinnön ja luonnonhoidon edistämiseksi. Sissosten Sukuseura ry:n tarkoitus on muun muassa selvittää suvun vaiheita ja historiaa sekä vaalia Simana Sissosen suvun perinteitä.

Arkisto
Tuoreimmat uutiset