Snowchange

1/24/2022

Suomussalmelle ensimmäiset ennallistamisalat

Suomussalmelle on lisätty kaksi yhteensä n. 75 hehtaarin ennallistamisalaa. Molemmat ovat merkityksellisiä myös laajemmin, koska kytkeytyvät isoihin Natura 2000-alueisiin.

Näätimäisjoen ennallistamisala on n. 34 hehtaarin ekologinen käytävä, jokivarsi ja vanhan metsän alue Suomussalmella. Palstalla on vanhan metsän kuvioita, nuorta metsää ja ehjää suota sekä joen varsi.

Näätimäisjoen kokonaisuus on yhteydessä Huuhkajanlehto (FI1200714) -natura-alueeseen, jonka suuruus on n. 392 hehtaaria.

Valkolan ennallistamisala, 42,3 hehtaaria, on jokiluonnon, runsaslahopuisten metsien, soiden ja nuorten metsien kokonaisuus Suomussalmella. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Majavan aiheuttamat luontaiset tulva-altaat, runsas lahopuusto ja suora yhteenkytkeytyminen Riuskanselkonen (FI1200735) Natura 2000- alueen kanssa, jonka koko on 4226 hehtaaria, lisää kohteen arvoa.

Snowchange

1/17/2022

1139 hehtaaria uusia suojelualueita Elpyvä maisema -ohjelmaan

Tänään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat sopineet yhteensä 1139 hehtaarin kokonaisuudesta, jolla suojellaan ohjelmassa mukana olevia metsiä, soita ja kriittisen tärkeitä elinympäristöjä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja OSK Lumimuutos ovat sopineet, että Elpyvä maisema -ohjelman omistamia soita, metsiä ja elinympäristöjä suojellaan pysyvästi. Yhteensä kokonaisuudessaan kyseessä on 1139 hehtaarin kokonaisuus (mukana Kivisuon kokonaisrauhoitus). Tarkemmin todeten kohteet ovat

1. Kallansuo, Pudasjärvi (130 ha)
2. Pitämisuo, Pudasjärvi (77 ha)
3. Onkineva, Kärsämäki (250 ha)
4. Kivisuo extension, Muhos (kokonaisuudessaan 682 ha)

OSK Lumimuutos jatkaa alueiden omistajana. Luonnonsuojelualueille kohdistetaan edelleen ennallistamistoimia sekä niillä säilyy oikeus metsästää, jokamiehen oikeudet.

Snowchange

12/15/2021

Rautavaaran (Ruʹvddvääʹrr) saamelaismetsä laajentaa kolttasaamelaista kokonaisuutta

Rautavaara (Ruʹvddvääʹrr) vanha ja ennallistuva metsä on kokonaisuudessaan 108 hehtaaria. Se on kolttasaamelaisten kotiseutualueella Rautaperäjärven valuma-alueella.

Rautavaaran (Ruʹvddvääʹrr) ennallistamisalue on pohjoisboreaalinen metsäalue, joka on Rautaperäjärven valuma-alueella. Se on saamelaisten perinteisen maankäytön piirissä. Alueella pesii ja viihtyy muun muasa metsoja sekä teeriä.

Snowchange

12/10/2021

Linnunsuon ja seutukunnan sudenkorennot on inventoitu

Alicia Jarma ja Ari Parviainen ovat inventoineet Pohjois-Karjalassa Linnunsuon ennallistamisalueen sudenkorennot.

Liitteenä olevassa raportissa esitellään Linnunsuon ja ympäröivän alueen sudenkorentojen tila ja uhanalaisuus.

Linkki:

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2021/12/Linnunsuo-Odonata-database.pdf

Snowchange

11/24/2021

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VUODEN VESITEKO KUNNIAMAININTA PRO KUIVASJÄRVI RY:LLE

Vesivisio 2050 on tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Vuodesta 2020 alkaen vesivisiotyötä koordinoiva ohjausryhmä on jakanut vuosittain Vuoden vesiteko -tunnustuksen yksittäiselle ihmiselle tai organisaatiolle, joka on ansiokkaasti edistänyt vesienhoitoa joko koko Kokemäenjoen vesistöalueella tai jollakin rajatummalla valuma-alueella.

Tänä vuonna Vuoden vesiteko kunniamaininnan saa Pro Kuivasjärvi ry:

”Pro Kuivasjärvi ry on vienyt läpi Pirkanmaan historian suurimpiin ellei suurimman valuma-aluekunnostushankkeen, jossa on käyty läpi suuri osa 16,000 hehtaarin valuma-alueen pahimmista kuormituskohdista, toimenpiteisiin on kuulunut uomien luontaista ennallistamista, lukuisia kosteikkoja, kymmenien hehtaarien suoennallistuksia ja maisemaa tukevien vesiensuojelurakenteiden toteuttamista – työn jälki on kaunista, ja kestävää, sekä pysäyttää tehokkaasti kiintoaines- ja ravinnekuormituksia, elvyttää riekkokantoja ja käynnistää uusia hiilinieluja.”

Linkki:

https://vesivisio2050.fi/kokemaenjoen-vesistoalueen-vuoden-vesiteko-kunniamaininta-pro-kuivasjarvi-rylle/

Snowchange

11/16/2021

Hangasnevan ekologinen käytävä turvattu

Hangasneva on n. 12,5 hehtaarin ekologinen käytävä Parkanon Kuivasjärvellä. Palstalla on vanhan metsän kuvioita, nuorta metsää ja ehjää suota. Ennallistusala kytkeytyy valtion omistamaan, osittain luonnontilassa olevaan laajempaan Hangasnevaan.

Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Palstalla on korpi- ja vanhan metsän kuvioita sekä säästynyttä suota. Valtion omistama laajempi 73 hehtaarin Hangasneva on tärkeä riekkosuo. Hirvi ja metsäjänis liikkuvat alueella. Hangasnevan kulttuurihistoria on tärkeä – paikannimi viittaa metsäpeuran pyyntiin.

Snowchange

11/3/2021

Kuivasjärven iso valuma-aluehanke päättyy

Pirkanmaan historian suurin yksittäinen vesistökunnostushanke on päättymässä. Viimeisiä toimenpiteitä viedään läpi Jylhän kylällä kosteikon tehostamistoimissa.

Vuosien 2019 ja 2021 aikana Pro Kuivasjärvi ry on vienyt läpi Pirkanmaan historiallisen suuren valuma-aluekunnostushankkeen. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 148,000 € ja osa-rahoittajina toimivat Parkanon kaupunki sekä EU-pohjainen Landscape Rewilding-ennallistamisohjelma.

Hankkeen pääpainopistealue oli Kuivasjärven kuormituksen kannalta oleellisimmilla Vataja- ja Nivusjoen reiteillä. Tämän lisäksi ELY-keskuksen hyväksynnällä pystyttiin ennallistamaan myös muita oleellisia kohteita ja parantamaan vedenlaatua. Tiivistäen hankkeessa saatiin perustettua ja/tai toimiltaan tehostettua viisi isoa monitoimikosteikkoa, ennallistettiin yhteensä 54 hehtaaria soita, palautettiin luonnontilaan useita kilometrejä uomia ja torjuttiin kymmenillä kohteilla metsäisten palstojen eroosiota.

Tarkemmin eriteltynä 10 merkittävintä tointa olivat

1. Salojennevan kosteikon toteuttaminen: Salojennevan kosteikkokokonaisuuden osalta hankkeessa laajennettiin olemassa olevia altaita ja toteutettiin 5 hehtaaria kokonaan uusia altaita hillitsemään kuormitusta
2. Metsäisten valuma-alueiden ennallistus: Vatajanjärveen laskevien metsäojien altaiden, pohjakynnysten ja eroosiosuojauksen toteuttaminen, yhteensä 1,5 kilometriä
3. Vatajajärveen tulevan veden Isoahon monitoimikosteikko, 1 hehtaaria
4. Isokankaan monitoimikosteikon toteuttaminen Nivusjärvestä lähtevään veteen 1 ha
5. Marjolahden monitoimikosteikon tehostaminen Nivusjärvestä lähtevään veteen 0,75 ha
6. Lokaluoman monitehokosteikko, laskeutusallas ja tihkupinta, 2 ha, Nivusjärvestä lähtevään veteen
7. Louhinevan suon ennallistaminen, 35 hehtaaria, ja pohjoisen kuormituksen vesien ohjaaminen Louhinevan 90 hehtaarin kiinteistölle sekä luontaisen uoman ennallistaminen
8. Kaakkurinevan ennallistaminen, 5 ha, suoennallistus
9. Lokaluoman uoman ohjaaminen luonnonuomaan Metsähallituksen (Metsätalous Oy) kanssa
10. Jylhän kylällä monitoimikosteikon päivitys 3,8 hehtaaria ajanmukaiseksi
Tämän lisäksi toteutettiin pieniä toimia, kuten eroosiontorjuntaa, putkien toiminnan tehostamista, tihku- ja luhtapintojen käyttöönottoa.

Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kuivasjärven ulkoisen kuormituksen torjumisessa on otettu tärkeä ja iso askel eteenpäin. Nyt kokonaiskuormituksesta saadaan torjuttua arviolta n. 12%.

Linkki:

http://www.lumi.fi/2021/11/pro-kuivasjarvi-ryn-mittava-valuma-aluekunnostushanke-paattyy-yli-50-hehtaaria-soita-ennallistettiin/

Snowchange

10/25/2021

Onkineva ja Pahajoenjänkä täydentävät tiivistä lokakuuta mahtikohteina

Onkineva, yli 200 hehtaarin suo- ja metsäala Kärsämäellä ja Pahajoenjänkä, 104 hehtaaria Sallassa tukevat seutukunnallisesti merkittävää ennallistamiskokonaisuutta.

Onkineva on yhteensä kahdesta palstasta koostuva 216 hehtaarin neva Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota ja vanhaa metsää, jossa on yli 80-vuotiaita puita. Onkinevaa on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue. Vanha metsä tukee siitä riippuvaisten lajien säilymistä.

Liro (Tringa glareola), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava) ovat joitakin nevalla olevia direktiivilajeja. Lisäksi Onkinevan pääaltaan muutonaikaista linnustoa luonnehtii kahlaajien, erityisesti lirojen ja pikkukuovien varsin runsas esiintyminen. Onkinevan eteläosassa havaittiin pieni kalalokkikolonia (Larus canus), johon kuului kaikkiaan 7 paria. Kahlaajien esiintyminen keskittyi pääasiassa suon märimpiin keskiosiin. Onkilammella havaittiin laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja telkkä (Buchephala glangula).

Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) Onkinevan alueen muutonaikaisesta linnustosta kuuluvat laulujoutsen, telkkä, teeri, jänkäkurppa, pikkukuovi, valkoviklo ja liro.

Kokonaisuutena Onkinevaa ja sen lähiympäristöä voidaan pitää linnustoltaan arvokkaana alueena. Linnusto on sekä muutto- että pesimäaikana lajistoltaan monipuolista ja myös parimäärältään keskimääräistä runsaampaa.

Onkinevan pääaltaan linnustolli-sesta arvosta kertoo myös alueen linnuston perusteella laskettu suojelupistearvo 62 (Mikkola-Roosin 1996 mukaan). Arvo on n. 2-kertainen verrattuna tyypillisiin Poh- jois-Pohjanmaan ja Kainuun kooltaan vastaaviin soihin.

Pahajoenjänkä on puolestaan 105 hehtaarin aapasuo Sallassa, Itä-Lapissa. Alueella on säilynyt paljon luonnonarvoja. Kohteella on avosuota. Pahajoenjänkä on tärkeä arktisten muuttajien pesimäalue sekä porotalouden kannalta tärkeä alue.

Pahajoenjängän alue tukee myös EU Natura 2000 FI1301404-aluetta Joutsenaapa - Kaita-aapa (12785 ha) sekä jo ennallistamisohjelmassa mukana olevaa Kouteloaapaa. Se täydentään ennallistamisohjelman arktisten aapasoiden kokonaisuutta hienolla tavalla.

Snowchange

10/25/2021

Maailman suurimpiin kuuluva St Andrews Prize for the Environment ympäristöpalkinto on myönnetty vuonna 2021 OSK Lumimuutokselle ja sen ennallistamisohjelmalle

Maailman suurimpiin kuuluva St Andrews Prize for the Environment ympäristöpalkinto on myönnetty vuonna 2021 OSK Lumimuutokselle ja sen ennallistamisohjelmalle. Palkinto on suuruudeltaan 100,000 dollaria.

Landscape Rewilding -ohjelma kattaa tällä hetkellä yli 45 kohdetta ympäri Suomea ja kokonaisuudessaan vaikuttaa 30,000 hehtaarin alalla Inarista Pirkanmaalle. Se on Suomen suurimpia ennallistamistoimia kautta historian.

OSK Lumimuutoksen puheenjohtaja Tero Mustonen toteaa:

”Omistamme tämän palkinnon kaikille naisille, jotka johtavat ennallistamistyötämme saamelaisalueella ja suomalaiskylissä. Ennallistamistoimet Suomessa ovat merkityksellisiä koko Euroopalle, koska täällä pesii niin paljon muuttolintuja. Lisäksi soiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä ja ennallistaminen auttaa tässä. Voimme nähdä myös esimerkiksi sen, että saamelaisten perinnetieto ja oikeudet realisoituvat, kun ennallistamistoimet tapahtuvat kyliä kuunnellen.”

2021 palkinnosta kamppaili yli 200 hanketta ja järjestöä ympäri maailmaa.

Linkki:

https://www.st-andrews.ac.uk/st-andrews-prize/about/

Snowchange

9/26/2021

Myllypuro ennallistettu

Koitereen ekologinen tila ja vesiensuojelun innovaatiot 2021-2022 -hanke on ennallistanut Myllypuron Koitereella.

Myllypuro yhdistää Valkealammin ja Syväyslammin. Ennallistuksessa poistettiin nousuesteet, palautettiin uomaekologia ja kutualueita sekä puuainesta. Toimenpiteet tukevat Koitajoen siikaa ja muita arvokaloja. Toimenpide oli osa Koitereen ekologinen tila ja vesiensuojelun innovaatiot 2021-2022 -hanketta.

Linkki:

https://yle.fi/uutiset/3-12112516

Arkisto